Uusi äänite on julkaistu keväällä 2025
Mestaripelimanni Airi Hautamäki ystävineen – 40 vuotta soiton juhlaa
ÄÄNITTEEN SYNTY
Äänitteen syntyhistoria sijoittuu vuoden 2024 Eteläpohjalaisiin Speleihin Ilmajoelle, missä Airi ystävineen konsertoi keräten salin täyteen kuulijoita. Tuon konsertin jälkeen eräs mukana ollut soittaja esitti Airille toiveen, että tätä musiikkia pitäisi saada levylle. Toive jäi Airin mieleen mutta tiedossa oli myös se, kuinka valtava homma äänitteen teko tänä päivänä on. Asia eteni kuitenkin syksyllä eteenpäin, kun Alavuden Kaksiriviset ry päätti tuottaa äänitteen.
Äänite on Alavuden Kaksirivisten kunnianosoitus Airille vuosista, jotka hänen mukaansa ovat olleet ”yhtä juhlaa”. Siitä tuli myös äänitteen nimi ”Mestaripelimanni Airi Hautamäki ystävineen – 40 vuotta soiton juhlaa”.
Mestaripelimanni, director musices Airi Hautamäki on tunnettu opettaja, säveltäjä ja perinteisen kansanmusiikin vaalija jo vuosikymmenten ajan. Hän on itseoppineena kaksirivisen haitarinsoiton taitajana ja opettajana tuonut kansanmusiikkia kaiken kansan tietoisuuteen niin Suomessa kuin ulkomailla. Airi on aina soittanut ja tehnyt rakastamaansa opetustyötä sydämestään ja on kiitollinen, että kansanmusiikki on hänen kauttaan saanut kiitosta ja tunnustusta. Airin saavutukset kaksirivisen haitarinsoiton opettajana ovat ainutlaatuiset. Hän on saanut lukuisia tunnustuksia ja ansiomerkkejä työstään ja hänen oppilaansa ovat voittaneet vuodesta 1984 alkaen yli 200 Suomen pelimannimestaruutta ja Spelimestaruutta.
Airi palasi asumaan kotikyläänsä Sapsalammille vuonna 1985 aloittaen samana syksynä myös opetustyön Alavudella. Vuonna 1986 perustettiin Airin johdolla Alavuden Kaksiriviset, jonka taiteellisena johtajana hän edelleen toimii. Opetustyön hän lopetti Alavuden Kaksirivisissä vuonna 2015. Nykyään Airi opettaa vapaa-aikanaan vielä muutamaa ryhmää. Kaksirivisistä on vuosien varrella syntynyt lukuisia eri soittoryhmiä.
Juuri ilmestyneelle äänitteelle Airi kutsui soittamaan Alavudella soittaneita ystäviään 40 vuoden opetustyöajaltaan. Hän sai vapaat kädet kerätä soittajat ja kappaleet äänitteelle. Alavuden Kaksirivisten toiveena oli saada äänitteelle mahdollisimman paljon Airin omia sävellyksiä. Viime vuosina Airi on säveltänyt runsaasti myös tanssimusiikkia mm. tangoja, humppaa ja foxia. Näitäkin kappaleita kuullaan uudella äänitteellä. Sävellykset syntyvät usein kuin itsestään. Airi ottaa haitarin syliin ja alkaa näppäillä eri tahtilajeja. Joskus Airi huomaa, että kappaleessa on ”se jokin” ja kappale jää soimaan.
Nimet kappaleille syntyvät usein vuodenaikojen, almanakan tai tietyn tunteen perusteella. Osa Airin kappaleen sanoituksista syntyy sävellyksen perusteella sanoittajan kynästä. Sävellys tuo usein mieleen paikan, tapahtuman tai tunteen mistä tulee aihe tekstiin. Lisäksi äänitteellä kuullaan kansansävelmiä sekä muita sävellyksiä. Kaikki äänitteellä soitetut kappaleet on soitettu kaksirivisillä haitareilla. Tämä on Airin ja pelimannien taidonnäyte siitä, kuinka monipuolinen soitin kaksirivinen on. Lisäksi äänitteellä kuullaan muina soittimina basso, harmooni, kitara, mandoliini, sello, viulu, lusikat ja cabusa.
Airi soittaa äänitteellä yhdessä seitsemän eri ryhmän kanssa. Osa ryhmistä on soittanut jo vuosia yhdessä mutta osan Airi kokosi tätä äänitettä varten. Uusimmissa ryhmissä on mukana harvemmin kuultuja soittimia sekä kappaleita, jotka on valittu tietyille laulajille. Äänitteellä on yhteensä 28 kappaletta joista 15 on laulukappaleita.
ÄÄNITTEEN KAPPALE- JA ESIINTYJÄTIEDOT